Lokakuu on julkaisujen kuukausi

Jos jotain olen näiden neljän vuoden aikana musiikintekemisestä oppinut, niin sen, että prosessit ovat pitkiä. Siitä, että laulunteksti syntyy, on vielä pitkä matka siihen, että biisin voi ladata soittolistalle Spotifyssa. 

Siksi onkin erityistä mannaa, kun saman kuukauden aikana tulee useampia julkaisuja.

Sinitaivas-yhtyeen solistina tunnetun Juha-Matti Aholan Ota kii julkaistiin itse asiassa syyskuun puolella, 29.9. Idea käännösbiisistä syntyi tavatessamme sattumalta Helsinki Recordsin studiolla joskus pari vuotta sitten. Eros Ramazzottin ja Cherin Più Che Puoi -biisiin piti hankkia lupa käännökseen, ja siinä meni aikaa. Protokollaan kuuluu, että myös käännös tarkistetaan. Italian kielen rakastajana tätä oli mukava tehdä, joskin sanomattakin on selvää, että italia on helpompaa laulettavaa kuin suomi. Lähdin liikkeelle tärkeimmistä riveistä ja sanoitus muotoutui mielestäni melko helposti, kun sille oli tarkat raamit.

Sattuvasti Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä julkaistiin Tuohimaa-yhtyeen Jos en sua koskaan -niminen kappale, jonka sanoituksen teimme yhteistyössä bändin keulahahmon Lauri Tuohimaan kanssa.

Jademagian Annika Tello kirjoitti blogissaan jokin aika sitten, että hän yhdistää vahvasti tietyt biisit niihin paikkoihin, joissa ne ovat syntyneet. Annikan biiseistä monet ovat syntyneet maailmalla.

Jos en sua koskaan -biisiä työstettiin proosallisesti Oulun kaupunginkirjaston studiohuoneessa viime talvena. Sinne me Laten kanssa melkein viikoittain sulkeuduimme pohtimaan, puimaan ja pyörittelemään tekstejä. Laurilla oli melodiaa myöten melko paljon jo valmiina, kun aloitimme. Tällainen luterilainen biisintekotapa sopi meille itse asiassa todella hyvin. Kun joka viikko varasimme projektille aikaa, biisejä syntyi. Tuohimaa julkaisee toisen pitkäsoittonsa ensi vuoden alussa.

Perjantaina 13. päivä julkaistiin Suvi Hiltusen ja Jani Forsmanin duetto Ota musta kiinni lujaa (selkeä kiinnipitämisen teema ollut päällä, hah!). Olemme Suvin kanssa tunteneet jo ennen kuin minusta tuli sanoittaja, ja puhuimme useaan otteeseen, että tekisimme sanoitusta yhdessä. Löimme hynttyyt yhteen eräänä maaliskuisena tiistaina merenrantamökissä. Ajatuksena oli tehdä biisi siitä miltä tuntuu löytää se ihminen jota on koko elämänsä etsinyt, ja siinä mielestäni onnistuttiin. Meillä oli Nalle Ahlstedtin säveltämä melodiademo johon aloimme tekstiä taivuttaa. Suvi teki ensimmäistä suomenkielistä sanoitustaan, mutta meillä oli samanlainen ajattelutapa sanoituksen suhteen ja homma sujui jouhevasti. Taas voi sanoa, että cowritena tekstistä tuli erilainen kuin millaisen olisin yksin tehnyt. Se juuri on kimppakirjoittamisessa parasta. Plus että onhan tämä touhu usein yksinäistä puuhaa, joten se, että saa aivomyrskyn jälkeen pistää saunan päälle ja korkata ansaitun siiderin, on kyllä ihan parhautta!

P.S. Spotifyn soittolistoista puheen ollen: minulla on nykyään yksi sellainen, jonka olen nimennyt "Omat biisit". Siihen olen lisännyt julkaistut biisit joita olen ollut mukana tekemässä. Niitä on tällä hetkellä yksitoista kappaletta. Eipä siistiä!