Äiti-pomon TETissä tuputettiin yrittäjätaitoja

Sunnuntai 4.5.2025 - Kati

Jälkikasvulla, kasiluokkalainen, oli koulussa TET-viikko eli työelämään tutustuminen. Minä olin yrittäjä-äitinä heti käsi pystyssä, että meille voi tulla tettiin! Idea ei aluksi nauttinut kannatusta (äidin ideat nykyään usein eivät), mutta kun kyselykierros kaupoissa ei tuottanut tulosta, jälkikasvu kavereineen suostui äiti-pomoon.

Meillä sattui olemaan sijoitusasunnon remontti alkamassa, ja minähän ynnäsin, että saisin kaksi reipasta nuorukaista purkutöihin. Ensin piti hyväksyttää heillä se, että töitä ei tehtäisi kellokortti kaulassa vaan pomon määrääminä epätyypillisinä työaikoina hyvin pitkälti jo ennen varsinaista TET-viikkoa. 

Niin lähtivät suit sait vanha keittiö, ovenkarmit, väliseinä ja ruostunut liesi kolmannesta kerroksesta Ruskoon eräänä viikonloppuna. Täytyy sanoa, etten ole ikinä itse kokenut näin helppoa purku-urakkaa. Päätin jo palkata nämä työntekijät toistekin!

Lounaalla kerroin pojille sijoittamisesta. Siitä, miksi me tätä remontointia teemme, nyt jo neljättätoista asuntoa. Tietysti siksikin, että joku saa kauniin ja terveellisen kodin, mutta ennen kaikkea siksi, että meillä itsellämme olisi enemmän valinnanvaraa oman ajankäyttömme suhteen, nyt ja tulevaisuudessa. Yksinkertaisuudessaanhan homma menee siten, että vuokratulolla lyhennämme lainojamme ja jonain päivänä meillä on velattomia asuntoja.

Kerroin myös, että sijoittamista voi tehdä myös paljon helpommin ja yksinkertaisemmin, pörssissä. Mitä aiemmin aloittaa, sitä paremmin pääsee hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä. Jo ensimmäisestä oikeasta palkasta kannattaa alkaa sijoittaa.

Taisin muistaa myös mainita, että arvonnousua voi tehdä omilla taidoillaan ja omalla vaivannäöllään myös omistusasuntoon. Voi hyvin ostaa remonttikuntoisen ja kunnostaa sen. Olen jo lupautunut remppa-avuksi. 

Toinen työtehtävä oli markkinointivideon kuvaaminen. Laadin käsikirjoituksen ja nuorukaiset kuvasivat ja editoivat videon. Valokuvaajaisä antoi vinkkejä, mutta niitä ei nuoriso paljoa kuunnellut. Diginatiiveilla tulee DNA:sta tuollaiset asiat. Lopputulokseen olin tyytyväinen. Aion tilata näitä lisää.

Kolmantena hommana hoidettiin pari siivousta kalustetuilla asunnoillamme. Siinä jouduin vähän parsimaan ja katsomaan päältä. Puhdasta kuitenkin tuli. 

Lopuksi maksoin palkan. Pojat tekivät hommia, joita olisin hyvin voinut teettää ammattilaisilla, oikeita töitä. Oikeita töitä ne ovat toki kaupan hyllytyshommatkin, mutta toivon, että sain viikon aikana herätettyä pojissa ajatusta siitä, että työelämää voi lähestyä myös omalla tavallaan ja omilla ideoillaan. Yrittäjyydeksikin sitä kutsutaan.

Yrittäjänä pääsee myös usein tekemään hommat oman aikataulunsa mukaan. Varsinaisella TET-viikolla, kun luokkatoverit uurastivat ysistä kolmeen TET-paikoillaan, nämä kaksi kirmasivat kevätauringossa intohimonsa, frisbeegolfin, perässä.

Kolumni on julkaistu Kalevassa 4.5.2025.

Airbnb on elämää ja elämyksiä

Torstai 8.11.2018 - Kati

Kävimme syyslomalla piipahtelemassa Fuengirolassa, jossa viihdyimme keväällä kuusi viikkoa. Tällä kertaa majapaikkamme oli airbnb-majoitus Fugen keskustassa, itse asiassa ikkunasta näkyi keväinen talomme, joten kauas emme päätyneet. Lapsi oli viikon Fuengirolan kotikoulussa ja viihtyi jälleen mahtavasti!

- - - - - - -

Kirjoitan tätä Paloman ja Juanin söpön kaksion parvekkeella, jonne mahdun juuri ja juuri kahvikupposeni kanssa. Odottelen, että kello tulee kuusi ja iltapäivän välimerelliset auringonsäteet tavoittavat minut hetkeksi viereisten rakennusten välistä.

Paloma otti meidät vastaan iloisesti hymyillen ja esitteli pikku kaksionsa toiminnot. Lisäpeittoja löytyy kaapista, sohvasta saa vuodesohvan taittamalla selkänojan alas. Keittiön liesi ja kylppärin lämminvesiboileri toimivat sähköllä, huh.

Airbnb on jakamistalouden tuote. Vielä kymmenen vuotta sitten ei olisi tullut mieleenkään majoittua jonkun ventovieraan kämppään, kaivella hänen kaapeistaan pasta-aineksia ja mittailla kahvia pressopannuun.

Ja kas, nyt se on aivan normaalia. Viimeksi, kun olin työreissulla Helsingissä, valitsin hotellin sijaan airbnb:n. Sain viihtyisän kaksion Kalliossa halvemmalla kuin halvimman hotellin. Asunnon omistaja oli iloinen Fred, jonka kirjakokoelmasta lainasin itselleni iltalukemista. 

Kesälomareissulla Jyväskylässä saimme nauttia Ida-Marian vieraanvaraisuudesta uudenkarheassa kaksiossa ydinkeskustassa.

Ei Airbnb aina täydellisen putkeen mene, mutta tavallaan se ei ole tarkoituskaan. Jakamistalouden idea on, että elämisen jäljet saavat niin sanotusti näkyä. Fred tykkää kovasta patjasta, ja tajuan sen vasta köllähtäessäni siihen itse. Paloman kämpässä ei tietenkään ole imuria, pussilakanoita tai tiskiharjaa. Viimeksi mainittuja löytyy onneksi lähikaupasta parilla eurolla.

Julkaistu Sanomalehti Kalevan Kale!-kaupunkilehdessä 8.11.